Research & Science | Community, Guides & Insights

Laadin tästä sivustosta, koska tavoitteenani on jakaa selkeää tietoa suomalaisesta tutkimuksesta ja innovaatiosta https://osn2017.org/. Kun hahmotat, miten tutkimusrahoitus, julkaisukäytännöt ja tutkimusympäristöt toimivat Suomessa, osaat tekemään parempia valintoja omassa työssäsi tai opinnoissasi. Tällä sivulla käydään läpi yhdeksän keskeistä aihetta, jotka tukevat sinua navigoimaan suomalaisessa tiedemaailmassa konkreettisesti ja ajantasaisesti.

Tutkimusryhmän muodostaminen ja ohjaaminen

Toimiva tutkimusryhmä rakentuu usein yhdestä päätutkijasta, parista väitöskirjatutkijasta ja muutamasta postdoc-tutkijasta. Ryhmän rakenne vaikuttaa suoraan julkaisumäärään ja rahoitushakemusten menestykseen. Kun rekrytoit väitöskirjatutkijan, huolehdi, että aihe sopii rahoitushakemuksesi tarkoituksiin ja että ohjauskapasiteetti ovat saatavilla. Postdoc-vaiheessa korostuvat kansainväliset verkostot ja metodiosaaminen, joita et mahdollisesti itse omista.

Ryhmän sisäinen viestintä on syytä jaksottaa joka viikkoisiin tapaamisiin ja joka kuukausi pidettävään strategiapalaveriin. Tällä tavoin jokainen jäsen ymmärtää, mitä dataa tai tuloksia edellytetään tulevaan deadlineen mennessä. Käytännön työkaluna on yhteinen projektinhallintasovellus, jossa ovat esillä yhtä lailla kirjallisuuskatsauksen kuin kokeellisen asetelman vaiheet. Kun joku ryhmän jäsen vaihtaa toiseen organisaatioon, sovi etukäteen, kuinka kesken jääneet analyysit jaetaan tai siirretään uudelle tutkijalle.

Rekrytoinnissa kannattaa käyttää selkeää tehtäväkuvaa, jossa kuvataan julkaisujen tavoitemäärä, opetusvelvollisuus ja mahdollinen ulkomaankomennus. Näin ollen fysiikan ryhmässä postdoc voi vastata kokeellisen setupin pystyttämisestä, kun taas väitöskirjatutkija keskittyy data-analyysiin. Täten vastuut jakautuvat tasaisesti ja ryhmän tehokkuus nousee.

Millä tavalla suomalainen tutkimusrahoitus koostuu

Suomen tutkimusrahoitus perustuu useaan rinnakkaiseen kanavaan, joista keskeisimmät ovat Suomen Akatemia, Business Finland ja säätiöiden myöntämät apurahat. Suomen Akatemia rahoittaa perustutkimusta neljän tutkimusneuvoston kautta, kun taas Business Finland keskittyy soveltavaa kehitystä ja yritysyhteistyötä. Kun anot rahoitusta, ensimmäinen askel on kartoittaa, kumpi taho vastaa hankkeesi tavoitteisiin paremmin. Usein rahoittajat vaativat avointa julkaisua ja datan saatavuutta, joten nämä vaatimukset on hyvä sisällyttää jo hakemuksen budjettiin.

Tyypillinen Akatemian akatemiaprofessorin rahoitus sisältää palkkakulut, matkustamisen ja laitteet neljäksi vuodeksi. Business Finlandin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiolainat voivat puolestaan kattaa jopa 50–70 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista riippuen yrityksen koosta. Säätiöiden, kuten Koneen Säätiön tai Jane ja Aatos Erkon säätiön, apurahat täydentävät julkista rahoitusta erityisesti humanistisissa ja yhteiskuntatieteissä. Kun yhdistät eri lähteitä, muista ilmoittaa rinnakkaisrahoituksesta kaikille osapuolille päällekkäisyyksien välttämiseksi.

Käytännön esimerkki: väitöskirjatutkija saattaa hakea Akatemian tutkijatohtorirahoitusta kolmeksi vuodeksi, jolloin palkka on noin 3 300–3 600 euroa kuukaudessa. Samalla Business Finlandin Nuoret innovatiiviset yritykset -rahoitus voi kattaa 75 prosenttia yrityksen tutkimusosuudesta, jos yritys työllistää alle 50 henkilöä. Säätiöiden apurahat täydentävät usein ulkomaanvierailuja tai laitehankintoja, joita julkinen rahoitus ei kata.

Väitöskirjan ohjausmenettely Suomessa

Väitöskirjan ohjaaminen Suomessa seuraa yliopistojen omia tutkintosääntöjä, mutta yhteisiä ominaisuuksia on yksinkertaista tunnistaa. Ohjaajana on oltava dosentin arvo tai vastaava ansioituminen, ja pääohjaajan lisäksi vaaditaan vähintään yksi varsinainen ohjaaja. Kun teet tutkimussuunnitelman, sisällytä aikataulu, julkaisutavoite ja varasuunnitelma mahdollisten viivästysten varalle. Monet yliopistot vaativat, että suunnitelma päivitetään vuosittain yhdessä ohjaajien kanssa.

Väitöskirjan artikkelien määrä vaihtelee aloittain, mutta luonnontieteissä tyypillinen minimimäärä on kolme vertaisarvioitua artikkelia. Yhteisjulkaisuissa ensimmäisen kirjoittajan rooli on keskeinen väitöskirjan kannalta, joten neuvotelkaa etukäteen, kuka kirjoittaa ensimmäisen version ja kuka tarkastaa tilastolliset analyysit. Kun väitöskirja on valmis, esitarkastukseen menee yleensä kuukausi, ja varsinainen väitöstilaisuus toteutetaan 4–8 viikon päästä esitarkastuslausuntojen saapumisesta.

Ohjaussopimuksessa määrittää myös kokousfrekvenssi ja palautteen aikataulu. Esimerkkinä viikoittainen 30 minuutin tapaaminen väitöskirjatutkijan kanssa auttaa pitämään projektin aikataulussa. Jos ohjaaja on ulkomailla, sovitaan etukäteen videopuheluista ja yhteisestä projektikansiosta, jossa versiohistoria on saatavilla kaikille osapuolille.

Kansainväliset konferenssit ja verkostoituminen

Kansainväliset konferenssit toimivat väylänä yhtä lailla tulosten jakamiseen että uusien yhteistyökumppaneiden löytämiseen. Kun valitset konferenssia, tarkista ensin, onko sillä indeksoitu proceedings tai onko sillä oma erikoisnumero arvostetussa lehdessä. Näin takaat, että esityksesi tuottaa virallisen julkaisun. Suosittelen lähettämään abstraktin jo 9–12 kuukautta ennen tapahtumaa, koska monet konferenssit vaativat rekisteröitymisen ja majoitusvarauksen hyvissä ajoin.

Poster-esitelmässä kannattaa keskittyä yhteen keskeiseen tulokseen ja varata tilaa keskustelulle. Suullisessa esityksessä 15 minuutin puheenvuoro sisältää tyypillisesti viisi diaa taustasta, kolme tuloksista ja kaksi tulevista tutkimuskysymyksistä. Verkostoitumisessa on avuksi pieni käyntikortti, jossa on ORCID-tunnuksesi ja lyhyt kuvaus tutkimusaiheestasi. Kun palaat konferenssista, lähetä sähköpostia tapaamillesi tutkijoille kahden viikon sisällä, jotta yhteys ei katkea.

Monet konferenssit tarjoavat myös mentorointiohjelmia nuorille tutkijoille. Esimerkiksi European Geosciences Union on järjestänyt vuosittain “Meet the Experts” -istuntoja, joissa voi vaihtaa ajatuksia suoraan alan johtajien kanssa. Näissä tilaisuuksissa kannattaa valmistella 2–3 konkreettista kysymystä omasta tutkimuksesta, jotta keskustelu etenee nopeasti.

Tutkimuslaitteistot ja varusteet

Suomessa tärkeitä tutkimusinfrastruktuureja hallinnoi CSC – Tieteen tietotekniikan keskus, joka tarjoaa laskentakapasiteettia, datapalveluita ja tekoälyympäristöjä. Esimerkiksi Puhti-supertietokoneen käyttö on ilmaista suomalaisten yliopistojen tutkijoille, kun hanke on hyväksytty resurssihakemuksen. Jos tarvitset mikroskooppia tai massaspektrometriaa, tarkasta, onko laitteisto osa Suomen kansallista infrastruktuuriportaalia, jolloin käyttökulut ovat usein pienempiä.

Laboratoriolaitteiden jaettu käyttö edellyttävät usein varaussovellusta ja perehdytystä. Kun varataan ajan, varaudu siihen, että laitteisto voi olla varattuna viikoiksi eteenpäin. Siksi suunnittele kokeet 2–3 kuukauden päähän. Jos laitteisto rikkoutuu kesken mittauksen, kerro heti ylläpidolle ja tallenna tilanne, jotta voit pyytää korvaavaa aikaa tai jatkoaikaa rahoittajaltasi.

1. tarkista laitteiston kalibrointitodistus ennen mittausta
2. käytä 10–15 minuuttia asetusten tallentamiseen mittauksen jälkeen
3. merkitse poikkeamat lokikirjaan, jotta seuraava käyttäjä välttää samat ongelmat

Vertaisarvioitu arviointi ja julkaisukanavien valinta

Vertaisarviointi on tieteen laadunvarmistuksen perusta. Kun toimitat käsikirjoituksen, poimi ensin lehti, jonka aihepiiri ja merkitys vastaavat tulostesi merkittävyyteen. Suomessa useat yliopistot hallinnoivat listaa suosituista lehdistä, joissa artikkelin julkaisu kartuttaa rahoitusmallin mukaan laskettavia pisteitä. Jos lehden impact factor on yli 4,0, kilpailu on on kovaa, ja hylkäysaste voi kohota 70–80 prosenttiin.

Avoimen saatavuuden Article Processing Charge eli APC on tyypillisesti 1 500–3 500 euron välillä. Jos tahollasi on sopimus kustantajan kanssa, on mahdollista saada alennuksen tai kokonaisen korvauksen. Kun saat arviointilausunnot, vastaa huolellisesti jokaiseen kommenttiin erikseen ja merkitse, missä kohdassa käsikirjoitusta muutos on tehty. Tämä lyhentää uuden kierroksen arviointia ja edistää hyväksymismahdollisuuksia.

Lukuisat suomalaiset yliopistot ovat solmineet transformative-sopimuksia, joissa APC kuuluu kirjastojen lisenssimaksuihin. Kuten Helsingin yliopiston tutkijat voivat voivat julkaista maksutta Elsevierin ja Springerin lehdissä, jos artikkeli hyväksytään vuoden 2025 loppuun mennessä. Selvitä oman kirjastosi lista ennen käsikirjoituksen lähettämistä.

Avoin tiede käytännössä

Missä vaiheessa ja kuinka data avataan

Avoimen tieteen periaatteet edellyttävät, että tutkimusdata julkaistaan mahdollisimman pian vertaisarvioidun artikkelin yhteydessä. Suomessa useimmat rahoittajat edellyttävät data management planin jo hakuvaiheessa. Suosittelen aloittamaan metadatan kuvaamisella tutkimuksen alussa, jolloin tiedostonimet, muuttujat ja lisenssit ovat johdonmukaisia. Fair-prinsiipit – findable, accessible, interoperable, reusable – auttavat sinua valitsemaan oikean repositorion, esimerkiksi CSC:n IDA-palvelun tai Etsin-portaalin.

Creative Commons -lisenssit

Creative Commons -lisensseistä CC-BY on tavallisin tieteellisessä sovelluksessa, koska se mahdollistaa jakamisen ja muokkauksen, kunhan alkuperäinen lähde mainitaan. Jos aineistossa on henkilötietoja, joudut kuitenkin rajoittamaan pääsyä tai anonymisoimaan datan ennen julkaisua. Tarkista organisaatiosi tietosuojavastaavalta, milloin anonymisointi riittää ja milloin tarvitaan eettisen ennakkoarvioinnin hyväksyntä. Näin vältät viivästyksiä julkaisuprosessissa.

Monet rahoittajat hyväksyvät myös CC-BY-SA-lisenssin, joka edellyttää, että muokatut versiot jaetaan samalla lisenssillä. Jos aineisto sisältää kolmannen osapuolen kuvia tai taulukoita, varmista, että alkuperäinen lisenssi sallii uudelleenjulkaisun. Muuten joudut pyytämään erillisen luvan tai korvaamaan aineiston omalla versiolla.

Tutkimusetiikka ja etukäteisarviointi

Suomalaisessa tutkimuksessa ihmistieteiden eettinen ennakkotarkastus toteutetaan yliopiston eettisen neuvottelukunnan kautta. Toimikunta käsittelee suostumusasiakirjat, tietosuojajärjestelyt ja mahdolliset riskit osallistujille. Mikäli tutkimuksesi pitää sisällään alaikäisiä tai haavoittuvassa asemassa asemassa eläviä ryhmiä, tarkastusprosessi tulee viedä 6–8 viikkoa. Eläinkokeita tehtäessä vastaavanlainen tarkastus toteutetaan eläinkoelautakunnassa, ja sieltä saat luvan luvan vasta sitten, kun olet todistanut, että korvaavia menetelmiä ei ole tarjolla.

Jos tutkimushanke perustuu rekisteriaineistoihin, on sinun hankittava usein luvan Findatan toimesta tai Tilastokeskuksen toimesta. Lupahakemuksen käsittelyaika on on noin 4–6 viikkoa aikaa, ja se edellyttää, että laatinut tehnyt tietoturvasuunnitelman ja määritellyt säilytysajan. Kun hyväksyntä lupa on annettu, merkitse se tutkimusjulkaisuihin ja aineiston avauksiin, jotta lukijat ymmärtävät aineiston laillisen pohjan. Tällä tavoin vältät myöhemmät oikaisupyynnöt tai peruutukset.

• laadi suostumusasiakirja selkokielellä jo tutkimussuunnitelman yhteydessä
• tallenna kaikki luvat ja lausunnot samaan kansioon projektin alusta alkaen
• päivitä tietosuojasuunnitelma, jos aineisto laajenee tai siirtyy uudelle alustalle

Yhteistyö yritysten kanssa ja teollis- ja tekijänoikeudet

Yrityskumppanuus tuo tutkimukseen niin rahoitusta kuin sovelluskohteita, mutta edellyttää selkeitä sopimuksia teollis- ja tekijänoikeuksista. Suomessa yliopistot soveltavat usein mallisopimuksia, joissa määritetään, kuka hallitsee keksinnön ja miten lisenssimaksut jaetaan. Tavallisesti yliopisto hallitsee oikeudet, mutta yrityksellä on yksinoikeus kaupallistaa tuote kahden tai kolmen vuoden ajan. Jos haluat julkaista tuloksia, tarkista, että sopimus sallii julkaisun 6–12 kuukauden viiveellä.

Kumppanuuden alussa on hyvä järjestää työpaja, jossa määritetään tutkimuskysymykset, odotetut tulokset ja julkaisusuunnitelma. Näin estetään myöhemmät ristiriidat siitä, kuka voi mainita tulokset markkinoinnissaan. Kun projekti loppuu, laadi lyhyt yhteenvetoraportti, jossa listaat saavutetut tavoitteet ja avoimet jatkokysymykset. Tämä helpottaa seuraavan rahoitushakemuksen kirjoittamista ja osoittaa yritykselle yhteistyön hyödyt.

Kun noudatat näitä käytäntöjä, tutkimuksesi etenee sujuvammin ja tuloksesi saavuttavat laajemman yleisön. Aloita valitsemalla yksi tämän artikkelin osa-alueista ja tarkista oman organisaatiosi ohjeet jo tänään. Näin otat ensimmäisen konkreettisen askeleen kohti tehokkaampaa ja avoimempaa tutkimustyötä Suomessa.